Aihearkisto: havainnollistaminen

Tieto lisää taidetta?

Tanssikriitikko Alastair Macaulay analysoi videolla edesmenneen koreografi Merce Cunninghamin Biped-teosta.

Tämä video on kummitellut mielessäni pitkään. En ole koskaan ymmärtänyt mitään tanssista, en pidä tanssista osallistujana saati yleisönä. Minun on vaikea innostua tanssista, ellei se ole sitten ole allaolevan videon kaltaista raflaavaa fysiikalla leikittelyä. Ilman selostusta Biped näyttää silmääni tyhjänpäiväiseltä hyppelyltä, mutta Macaulayn kuunteleminen saa sen näyttämään äärettömän kiehtovalta –mitä enemmän saan tietää perinteistä, säännöistä ja ilmaisutavoista, alkaa tyhjänpäiväinen hyppely näyttää taiteelta.

Alemmassa videossa Yo-Yo Man säestyksellä tanssivan Lil Buckin tanssityyli on kuulemma  jookin eli gangsta walking.

Misc. IV-VI

IV: Mona Lisa

Muutaman minuutin selitys miksi Mona Lisa on niin tärkeä.

V: Holga D

Holga D(igital)

Holga D by Saikat Bizwas

On varmaan vain ajan kysymys, milloin huonon rakenteellisen laadun tuottamasta yllätyksellisyydestä itselleen myyntivaltin tehneet Holga-kamerat saavat digitaalisen vastineensa. Saikat Bizwasin konsepti vaikuttaa lupaavalta, mutta e-ink -näyttöineen ehkä aavistuksen liian hifiltä.

VI: Piet Mondrian -fraktaali

"Truchet and Mondrian" by Algorithmic Worlds

(Wikipedia: Piet Mondian & fraktaali)

Sami Valtere: Kuukausiliitteen kansi 2/2011

Toimittaja Ilkka Malmberg ansaitsisi enemmänkin hehkutusta, sillä Hesarin Kuukausiliitteen laajat artikkelit saavat joka kuun ensimmäinen lauantain aamukahvit maistumaan pykälää paremmalta. Mutta tämän postauksen varsinainen hehkutuksen aihe on kuitenkin Malmbergin eilisen, juutalaisten menestystä tieteen, talouden, kulttuurin ja politiikan areenoilla käsittelevän, jutun (€) kuvitusta oleva kansikuva, joka on graafikko Sami Valtereen käsialaa:

HS Kuukausiliitteen 2/2011 kansi, Sami Valtere

HS Kuukausiliitteen 2/2011 kansi, Sami Valtere (Kuvan värit ovat hieman vääristyneet.)

Juutalaistaustaisia yrityksiä ja instituutioita kuvaava symbolimyrsky on sinällään näppärä tapa havainnollistaa jutussa tehtyjä havaintoja, mutta kuvitusideana kansi jäisi hyvin tavanomaiseksi, ellei Valtere olisi päätynyt nerokkaaseen työkaluvalintaan – kannen ja jutun grafiikat on nimittäin piirretty eräällä merkittävimmällä juutalaisinnovaatiolla, László Bírón vuonna 1938 keksimällä kuulakärkikynällä.

Pannaanko pakettiin?

Oikealla Nate Boltin verkosta tilaama tuote, vasemmalla sen pakkaukset:

this is fucking ridiculousKuva: ”this is fucking ridiculous”, boltron- @ Flickr, CC by-sa 2.0 en

Megamuseo

Abstrakteihin mittoihin kasvavien numeroiden konkretisoiminen on taiteen- ja taidonlaji, jota tässä maailmassa ei harrasteta liikaa. Esimerkiksi mitä käytännössä tarkoittaa, että valtion taidemuseon hallussa on 33.000 teosta?

Tähän kysymykseen vastataan äärimmäisen tyylikkäästi Ateneumissa esillä olevalla Megamuseo-pienoismallilla, jokaa kuvaa millainen rakennus tarvittaisiin kaikkien teosten esillepanoon yhdellä kertaa.

Museon rakenne muodostuu niin, että teokset on sijoitettu kerroksiin tekovuoden (tai ajanjakson) perusteella, ja kerroksissa teokset sijoittuvat taiteenlajin perusteella omiin siipiinsä – siiven leveys on kerroksesta toiseen vakio, mutta pituus vaihtelee teosten määrän mukaan.

Megamuseon siivet kello kahdestatoista myötäpäivään: piirustus, veistos, grafiikka, muut, maalaus, valokuvaus.

Megamuseon siivet kello kahdestatoista myötäpäivään: piirustus, veistos, grafiikka, muut, maalaus, valokuvaus.

Megamuseon pienoismalli, ylimpiä kerroksia rakennetaan jatkuvasti lisää vuosien kuluessa.

Megamuseon pienoismalli, ylimpiä kerroksia rakennetaan jatkuvasti lisää vuosien kuluessa.

Käsitystä ylemmän kuvan mittakaavasta syventää kun katsoo lähemmäs ja näkee pihalla kävelevät pienet ihmiset.

Käsitystä ylemmän kuvan mittakaavasta syventää kun katsoo lähemmäs ja näkee pihalla kävelevät pienet ihmiset.

Ellei mallin vilkuilu saa 33.000 teoksen läpikäymistä tuntumaan rankalta urakalta, voi jalkojensa kestävyyttä kokeilla Pariisin Louvressa, jossa jatkuvasti esillä olevien näyttelyjen yhteiskoko on sattumoisin n. 35.000 teosta. Tepastelimme paremman puoliskon kanssa läpi vain pari hassua osastoa ja voin vakuuttaa, että kierros alkoi olla raskasta paitsi fyysisesti, myös henkisesti.

***

Niin, ja Valtion taidemuseoonhan kuuluvat Ateneum, Kiasma, Sinebrychoffin taidemuseo ja Kuvataiteen keskusarkisto.

Megamuseo-kuvat tarttuivat kameraani ohimennen, joten en älynnyt laittaa muistiin tarkempia tietoja tekijästä. Nopea googlettelukaan ei tuottanut tulosta, joten jos joku tietää asiasta peremmin, niin vihjeitä voi lisätä vaikka kommentteihin :)

Lisäys: Megamuseon ovat Valtion taidemuseolle tilauksesta luoneet Tuomas Toivonen, Nenen Tsuboi ja Ville Haimala. Lisää kuvia löytyy nowoffice.org -sivustolta osiosta archives >> other (suora linkittäminen ei valitettavasti onnistu). Kiitos tts:lle kaiveluavusta!