Aihearkisto: Uncategorized

Snoop-latinaa

Gansta lorem ipsum tarjoaa pientä vaihtelua niille, jotka tarvitsevat työssään lorem ipsumia :)

Lorizzle ipsizzle dolor shizzle amizzle, consectetizzle adipiscing elihizzle. Break it down sapizzle velizzle, fo volutpizzle, suscipit bizzle, gravida vizzle, arcu. Pellentesque hizzle shut the shizzle up. Sed fo. Fusce izzle dolizzle for sure hizzle fo shizzle fo. Maurizzle shut the shizzle up nibh izzle phat. Vestibulum izzle things. Pellentesque its fo rizzle rhoncizzle nisi. In hac mammasay oo sa platea its fo rizzle. I’m in the shizzle check out this. Phat tellizzle urna, pretizzle eu, mattizzle pizzle, eleifend break it down, fo shizzle. Black suscipizzle. The bizzle sempizzle hizzle shit you son of a bizzle.

[via Design Fetish]

Diskurssit suoriksi

"Taidepuhe on usein höpöhöpöä", Kaisa Heinänen (HS 7.9.2010, C1)

"Taidepuhe on usein höpöhöpöä", Kaisa Heinänen (HS 7.9.2010, C1)

Aamun Hesarissa (7.9.2010, C1, ) oli mainio juttu taidepuheesta ja sen vaikeaselkoisuudesta. Kaisa Heinäsen haastattelema taidehistorioitsija Satu Itkonen puolustaa yleisöä ja moittii tarpeettomia sivistyssanoja, anglismeja ja koukeroisia käsitteitä näyttelyteksteissään viljeleviä taiteilijoita. Aihetta on, mikä käy hyvin ilmi seuraavasta valokuvataiteilija Ari Kakkisen näyttelytiedotteen sitaatista ja sen käännöksestä:

”Valokuvallinen indeksi on osoittautunut todellisuussuhteen takaajan sijaan ennemminkin johonkin intensiteettiin osoittavaksi eleeksi.”
– valokuvataiteilija Ari Kakkinen kuvailee töitään

”Valokuva ei viittaa näkyvään todellisuuteen – ennemminkin se tavoittelee jotain voimaperäistä näkyvän todellisuuden takana.”
– taidehistorioitsija Satu Itkosen käännös Kakkisen tekstistä

Pisteliään osuva on Hän löytää käytännölle myös varsin osuvan selityksen:

”Teksteissä taiteilija tavallaan nostetaan käsityöläisestä filosofiksi. Monet ehkä ovat sitä, ja osaavat itsekin hyvin kirjoittaa, mutta eivät suinkaan kaikki.”

Ei Itkonen teoreettista puhetta kokonaan kieltämässä ole, mutta muistutus yleisön huomioimisesta heille osoitetuissa teksteissä on enemmän kuin aiheellinen. Ei kai taiteilijan (tai kriitikon!) pätevyys siitä luhistu, jos asioita välillä kuvaillaan vähemmän fiinillä tavalla. Jutussa silmätikuksi noussut Kakkinen selittää heideggermaista puuroaan, noh, juurikin Heideggerin lukemisella väitöskirjaansa kuuluvan näyttelyn koonnin yhteydessä. Hyvä lisäkysymys voisi olla, että onko galleristeilla oma vastuunsa ketjussa.

Hatunnosto Heinäselle ja Itkoselle hyvästä jutun- ja keskustelunaiheesta. Pitääpäs kaivella jostain Itkosen aihetta käsittelevä Selkoa nykytaiteesta -kirja (Kirjapaja, 2008).

***

Kun kerran selkokieltä puolustetaan, niin täytyy tietysti mainita, että otsikon sana ”diskurssi” tarkoittaa puhetta tai keskustelua ja sitä käytetään viitatessa etenkin teoreettiseen keskusteluun ja tarkasteltaessa jotain keskustelua tieteellisin menetelmin (diskurssianalyysi). Sinänsä hauskaa, että sana tulee latinasta ja on tarkoittanut alunperin ympäriinsä juoksentelua.